maanantai 23. kesäkuuta 2008

Kaikki pielessä

Meillä on uusi kirjoittaja matkaopastuotannossa. Hän tuli valtakunnallisestikin tunnetuksi farao-asiantuntijana, koska hän juuttui kiistaan tuotantoyhtiön kanssa tietokilpailun viimeisestä kysymyksestä. Tuotantoyhtiön kysymys sisälsi sisäisen virheen, eikä se suostunut perääntymään saatikka maksamaan pääpalkintoa asiantuntijalle, joka siis jatkossa kirjoittaa meille Egypti-opasta.

Kyllä tietokilpailun laatijan tulisi tietää paremmin, ainakin paremmin kuin kilpailija. Nyt kävi toisin: Egypti-oppaan kirjoittaja tietää paremmin kuin tietokilpailun laatija!

Sama asia ilmenee omituisella tavalla juhannuksena ilmestyneessä Suomen Kuvalehden tietokilpailussa. Se on nopeasti noussut omaksi suosikikseni: Pakko tietää!

Kysymykset ovat herkullisia, vaihtoehdot kutkuttavia ja lopullista vastausta odottaa sormet kihelmöiden (tuo oli toki liioittelua mutta tyylillisesti sopii asiayhteyteen).

Kysymys, jossa on kaikki pielessä, on symbolinen. Siinä käsitellään Suomeen kuuluvaa Karjalaa, siis vuonna 1919 Suomeen kuulunutta Karjalaa. On oireellista, että asiantuntemus nyky-Suomessa on avuttoman heikkoa, kun astutaan Stalinin rajan itäpuolelle tarkastelemaan laillisia Suomen alueita, jotka diktaattori siirsi yhdellä kynänvedolla diktatuurinsa alueiksi.

Kysymys kuuluu sanatarkasti näin:

"Porin Rykmentin 1. pataljoona oli heinäkuussa 1919 Kiviniemessä Laatokan rannalla vartioimassa Terijoen siltaa, kun tuli hälytys bolshevikkien maihinnousu-uhasta. Konekiväärikomppanian päällikkö, vänrikki Yrjö Hakanen avasi esikunnasta saamansa sinetöidyn kirjeen. Mitä kirjeessä käskettiin tehdä hälytyksen tapahtuessa?"


Kysymyksen taustoituksessa on kolme keskenään ristiriitaista paikanmääritystä: Kiviniemessä Laatokan rannalla vartioimassa Terijoen siltaa

Kiviniemi on se paikka, missä Vuoksi muodostaa kosken ja laskee Suvanto-järveen Sakkolan pitäjän alueella, suunnilleen Karjalan Kannaksen keskivaiheilla. Terijoki puolestaan on Suomenlahden rannalla, siis eri puolella Kannasta kuin Laatokan ranta. Kiviniemi siis sijaitsee kaukana sekä Laatokan rannasta että Terijoesta.

"Terijoen silta" ei ole tunnettu paikka. Terijoen keskustassa ei ole vesistöjä eikä siten siltojakaan. Terijoen kunnan alueella on silta Venäjän rajalla, mutta kukaan ei ole koskaan kutsunut sitä "Terijoen sillaksi". Sen sijaan puhutaan Rajajoen sillasta.

Vastausvaihtoehdoista neljäs kuuluu näin:

"Saattaa runoilija Eino Leino sillan yli Neuvosto-Venäjän puolelle"

Tämä voisi selittää jotakin. Ainoa rajan tuntumassa oleva paikka on Terijoen kunnan rajalla sijaitseva Rajajoen silta, joka sijaitsee siis Terijoen kunnan ja Venäjän rajana.

Kysymys saattaisi siis olla oikeasti näin:

"...1919 Terijoella Suomenlahden rannalla vartioimassa Rajajoen siltaa..."

Nyt kaikki oli pielessä. Ei ollut ensimmäinen kerta kun suomalaiset erehtyvät täydellisesti Karjalan maantiedossa. Sitä varten olisi ensiapuna matkaopaskirjamme Kannakselle. Siitä on kuitenkin Suomen Kuvalehti vaiennut kokonaan, kun taas Hesari nimitteli kirjan kirjoittajaa "revanssihenkiseksi".

Mutta kun kyseessä on ainoastaan maantiedon opettelu: Kiviniemi, Terijoki, Laatokan ranta ja se Rajajoki. Siinä sentään kulkee sopimusten mukainen pitkäaikainen raja Suomen ja Venäjän välillä.

Ei kommentteja: